Ikä: Taaperoiässä, hiukan yli vuoden vasta
Lempinimi: Pompula, tällä rakkaalla lapsella ei ole muita nimiä
Ihmiset ja elukat Pompulan takana: Mia Melkkala, mukana touhuissa puuseppänä, roudarina ja käsittämättömiä fiksaus- ja apuvälinepyyntöjäni toteuttamassa on kultainen aviomieheni Jarkko. Murut eli tokaluokkalainen tytär ja kohta 5-vuotias poika häärivät innokkaina apulaisina. Talonvahtina ja turvallisuuspäällikkönä rinta rottingilla toimii saksanpaimenkoira Bella.
Mistä pidät eniten: Omasta perheestä ja suklaasta! Jos työkuvioista puhutaan, niin kangasaddikti pitää tietenkin eniten värikkäistä kankaista ja ihanista kuoseista. Tykkään myös, että työ on vapaata, sitä voi tehdä kotoa käsin ja työajat voi järjestellä itse. Kun uusi idea pulpahtaa, sitä pitää päästä heti kokeilemaan! Välillä on sitten taas mukavaa jalkautua erilaisiin myyntitapahtumiin tapaamaan asiakkaita.
Mitä inhoat: Kun uusi ja hieno idea ei käytännössä toimikaan ja sitä ettei pidetä luvattuja asioita. Se on turhauttavaa.
Mitä harrastat: Voiko työkseen ompeleva vielä harrastaakin ompelua? Kangasvuorten seassa samoilemisen lisäksi kuljetaan perheen ja koiran kanssa lähimetsissä. Koluan myös (liian) innokkaasti kirpputoreja ja huutokauppoja.
Lempivärisi: Niitä on monta. Jos saa sanoa vain yhden, niin petroolinsininen. Tai graffitinharmaa. Tai...
Lempikangasmateriaali: Trikoota tulee eniten ommeltua, mutta sanon kuitenkin että velour. Sotkuista ommeltavaa mutta ihanan pehmeää.
Inspiraation lähde: Apua! Inspiraatio tulee joka paikasta, se voi iskeä ihan minkä nurkan takaa tahansa. Jostain, mitä kuulee ohimennen, lasten leikeistä, luonnosta, jonkun esineen muodosta... (joskus inspiraatio ottaa yhtäkkiä jalat alleen ja myös katoaa saman nurkan taakse...) Erityisen inspiroivia ovat asiat ja esineet, joissa jotain tuttua juttua on käytetty ihan uudella, alkuperäisestä poikkeavalla tavalla, tai kun vanhoille tavaroille, jopa roskalle, on keksitty uutta käyttöä. Inspiroivaa henkilöä ylitse muiden en osaa nimetä.
Mieleesi jäänyt kangas ja miksi: Löysin kerran kirpputorilta pienen palan tosi sympaattista eläinkuvioista puuvillaa. Se riitti vain ihan muutamaan pieneen kukkaroon, enkä ole sitä sen jälkeen missään nähnyt vaikka aina toivon siihen törmääväni.
Viimeeksi paininjalan alla: Myyntiin pipoja, pitsilaukkuja ja kukkaroita, omalle tyttärelle legginsejä. Ompelua odottavien juttujen lista on loputon.
Hauskin muistosi: Positiiviset palautteet ja valokuvat asiakkailta lämmittävät aina mieltä. Joskus myyntitapahtumissa on asiakaspareja, jostain syystä ne usein ovat äitejä ja voimakastahtoisia pikku tyttäriä, joiden kangas- ja värimieltymys kulkee todella vastakkaisiin suuntiin. Tahtojen taistelua on aina mielenkiintoista katsoa, usein kun äiti saattaa väkisin sovitella tytölle vaaleanpunaista pipoa ja tyttö haluaakin jotain ihan muuta.
Hauskin kommellus: Mitään ihmeempiä ei ole toistaiseksi tapahtunut, mitä nyt kerran pakkasin kangastilauksen mukaan myös mittanauhan. Meni sitten paketti uusiin kääreisiin kun huomasin mittanauhan pään tököttävän paketin kyljestä.
Toiveammattisi, muu kuin nykyinen: Pikkutyttönä halusin olla laulaja. Tai sitten äidin esimerkkiä seuraten palkanlaskija. Kumpikaan ei toteutunut. Edellisessä elämässä tein projektipäällikön hommia IT-alalla, kunnes pakattiin kimpsut ja kampsut ja muutettiin pääkaupunkiseudulta rauhallisempaan (?) elämänmenoon maalle. Lähdettiin sekä kuvaannollisesti että kirjaimellisesti Käpälämäkeen, joka on talomme nimi.
Vinkki metsästäjille: Leevi and the Leavings laulaa miehestä, jolla on tietynlaiset housut. Mutta millaiset?
Koodilla kaiffari saat 10% alennuksen ostoksistasi, kun tilauksen loppusumma ylittää 25€. Voimassa vain tänään 12.10.2013! www.pompula.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti